Tongatapu

Tongatapu
PeterPanMaailman Saaristoretki

torstai 17. huhtikuuta 2014

Kuala Lumpur via Auckland

Heli ja Harri niin korkealla kuin Kuala Lumpurissa hissillä pääsee. Alakuva vain 54 kerroksesta.


Se on se Uusi Seelanti sellainen kaksijakoinen saari. Kun tulee Tyynen Valtameren saarilta se tuntuu Maailman Navalta ja kun tulee Euroopasta se tuntuu Tyynen Valtameren saarelta... :) ... mutta ei Uutta Seelantia tällä matkalla yhtä lentokenttähotelliyötä enempää ja olemme taas ilmassa. 
Kun jälleen maan pinnalla niin se pinta Kuala Lumpur... Malesian pieni suuri pääkaupunki jossa väkeä Suomen verran. Ja kun suurin osa ryhmästä ei ole Kuala Lumpurissa käynyt, niin kohteeksi aamulla Petronasin kaksoistornit, jossa pääsemme kolmanneksi ylimmälle kerrokselle saakka... 86 kerrokseen. Tämä kuitenkin eri päivä kun se jona heräsimme Aucklandissa. Aucklandin ja Kuala Lumpurin välissä 12 lentotuntia.
Matka päättyy illalla Coliseum Cafessa, joka brittien siirtomaa-aikana perustama steakhouse. Brittien lähdön jälkeen ravintolan ainoat näkyvät muutokset ovat kattoropelleiden seuraksi tulleet ilmastointilaitteet. Olen aina ollut sitä mieltä, että pihvit eivät ole millään lailla ykköstä kaakkois-aasialaisessa ravintolamaailmassa. Ja sitä samaa mieltä olen tämänkin SteakHousen jälkeen... :) ... mutta yes, sarjassa aasialaiset pihviravintolat kuitenkin oiva paikka. Eivätkä chatobriäändit huonoja, mutta eivät suuria tunteitakaan herättäviä. Matkan paras ruoka omasta mielestäni oli Paun tekemä OtaIka Tongalla.
Mutta aterioista riippumatta tämä blogi on tämän monivaiheisen ja värisen matkan osalta niin sanotusti over ja out... huomenna itsekullakin ohjelmassa paluu Suomi nimiseen maahan jossa kevät on säätietojen mukaan kohdalla kun laskeudumme Seutulaan.

Kiitos Eija, Peggy, Ms Sinikka, Leena, Heli, Martine, Harri, Pena, Seppo, Rami, Pekka, Vesa upeasta saaristoretkestä. Tälläisiä lisää... :] ... ja kiitos mielenkiinnosta tätä matkablogia seuranneille. Saaristoretki no2 tulee noin samaan aikaan vuonna 2016... ja silloin ohjelmassa eri saaret. Nauru ja mitä muita sitten tuleekin. Hyvää pääsiäistä ja hyvää kevättä.

T. Peter :)



Tämä ehkä kätevin tapa liikkua Kuala Lumpurissa... ilmaratajuna.

Peukku menee suuhun luonnostaan kun ruokalaput laitetaan kaulaan... :)

Chinatownin pääkävelykatu... täällä löydät kaikkea mitä et tiennyt herätessäsi tarvitsevasi.




tiistai 15. huhtikuuta 2014

Samoalainen Sunnuntai

Jippii... Martinen mielipide Samoan rannoista... :)

Palmumies Taskinen verryttelemässä nuoruuden muistoja... :)

Aktiivisnorklaajat Heli ja Harri.


Kirkkoja on Samoallakin ja vähintäänkin kiitettävä määrä. Sitä tosiasiaa ei voi kuin ihmetellä, että ennen kuin ensimmäinen valkonahka souti Samoan rantaan kaikki paikalliset kulkivat saarellansa puolialasti. Ensimmäistä valkonaamaa seurasivat kirkon lähettiläät. Käännytystyö alkoi ja paikalliset alkoivat vähitellen pukeutumaan konservatiivisesti... ja, tänä päivänä paikalliset paheksuvat puolialastomina kulkevia valkonaamoja... :) 
Mutta pukeutumisen kiertokulusta riippumatta, emme mene tänä sunnuntaina kirkkoon. Menemme rannalle... monelle rannalle. Sekä luolauimaan pariinkin paikkaan. Rannat ovat Samoalla upeita. Korallit eivät... 2009 tsunaumi tuhosi suurimman osan niistä. Uutta on tulossa, mutta hitaasti. Upulun (pääsaaren) pohjoispuolen koralleita tsunaumi ei tuhonnut ja ne ovat kohtuulliset. Samoan paras snorklauspaikka löytyykin aivan pääkaupungin Apian vierestä. Käytännössä sille voi kävellä keskustasta.
Samoalainen sunnuntai päättyy Okaan. 'Raakakapyttipannu' joka Tongalla kulkee nimellä Ota Ika on täällä Oka. Okan ydin on pääsääntöisesti keltaevätonnikala. Ja jos olen saanut Argentiinassa elämäni parhaan pihvin, niin Samoalla saan eteeni parhaan sashimin. 


 Yllä Samoan perusbusseja... alla meidän oma. Vähän tylsemmän näköinen tietty, mutta kätevä.

---

 Aarresaaren ja 32 muun kirjan tekijän Robert Luis Stevensonin kotitalo Samoalla. Alla toinen Samoan kandesta takasta. Se toinen on kerrosta ylempänä. Koristeita molemmat, mutta Stevensson halusi taloonsa takat. Takan vieressä loistava museopas Gahina.





maanantai 14. huhtikuuta 2014

Sauna nimeltä Samoa :)

Herrasmies on herrasmies myös uidessa... Pekan Panamahattu ei vettä kavahda ... :)

Samoalla meri on turkoosia ja hiekka valkoista.

Swim in the hole... lukee tien varressa... laskuveden aikaan tässä sydämen muotoisesta altaasta voi uida Helsinkiin.


Nyt se sitten löytyi. Pacificin Ahvenanmaa ja Ruotsi samassa paketissa. Kulkee täällä päin nimellä Samoa. Voisi myös sanoa Samoa niminen sauna... :) Pihat ovat viimeisen päälle siistejä. roskia ei ole ja talot hyvässä pidossa. Tietty 'groove' täältä tosin puuttuu, mutta Samoa menee omassa mittapuussani kakkoseksi heti Tongan jälkeen. Luonnonkauneudessa kirkkaasti kärkeen.
Samoalainen perinnetalo on oma erikoisuutensa. Ikkunoita ei ole... ei ovia... eikä edes seiniä. Sen sijaan hyvä palmunlehdistä tehty katto tukevilla tolpilla betoniperustuksilla. Seinät eivät ole Samoalla tarpeen. Vuoden alin lämpötila n. +20 ja sekin yölämpötila.
Apia, Samoan pääkaupunki sen sijaan näyttää modernilta ja on moderni. Taloissa on seinät joiden sisäpuolella ilmastointikoneet hurisevat. Risteyksissä on liikennevalot ja kadut ovat hyviä. Fizin Nadiin verrattuna Apia tuntuu erittäin modernilta kaupungilta. Jotenkin mielikuvissa se oli toisin päin.

Saarimäärässä Samoa on pienin tämän matkan valtioista. Ainoastaan 10 saarta. Kaksi suurta ja 8 pientä... ja suurenkin ympäri ajaa kolmessa tunnissa jos ei pysähdy. Me luonnollisesti pysähdymme monta kertaa. Meillä on alla perhekokoa oleva hiace... 15 hengen vani.


 Samoan hotellimme emäntä Luna tarjoaa meille banaaninlehdeltä sormin syötävän perinnepäivällisen. Päivällisen kyytipojaksi Luna järjesti tanssiryhmänsä pitämään meille vauhdikkaan perinneshown jossa tytöille oli hyvinkin reilusti simänruokaa. Meille pojille vähän vähemmän... :)




lauantai 12. huhtikuuta 2014

Hare Krishna

Nadin Hindutemppelin koristusta.

Temppelitytöt; Ms Sinikka, Ms Martine ja Mrs Eija pukeutuneena säädylliseen temppeliasuun.


Suva on maan suurin kaupunki... Helsingin loukkaa. Nadissa (Hyvinkään luokkaa) on maan suurin lentokenttä. Suvan kenttä on jotakin samaa kuin Savonlinnan kenttä ja Nadin jotakin samaa kuin Seutula. Että sillä lailla. Viimeiseksi Fizi yöksi leiriydymme Nadiin ja aivan lentokentän tuntumaan. Golfkenttäkin löytyy hotellimme pihalta, mutta kukaan ei ehdi sitä hyödyntämään.. :) ... ja sitä nukkuu sillä lailla paremmin kun ei ole pitkiä siirtymisiä ennen lentoa. Tosin siirtymä Tambua Resortista Nadiin meni paremmin kuin kukaan uskalsi olettaa. Kävelimme rinkkoinemme ja samsonaitteinemme Queensa Roadin varteen ja Seppo ei ehtinyt Marlboroa sytyttää kun Nadi-Express kaartoi paikalle kulman takaa.
Itse Nadi on siitä mielenkiintoinen, että se on kuin pieni eteläintialainen kaupunki. Hindi on valtakieli ja jokainen kauppias tuntuu olevan intialainen. Suurin osa kaupunkilaiseista näyttävät intialaisilta ja kaupunkin ainoa varsinainen nähtävyys on hindutemppeli. Tarkalleen ottaen Krishnalle omistettu hindutemppeli. Kukaan ei käänny temppelikäynnillä hinduksi jo siitäkään syystä että siihen uskontoon pitää syntyä. Mutta ehkä sitten seuraavassa elämässä... :)



tiistai 8. huhtikuuta 2014

Fizi

 Hotellimme rantaa.


Pena ja Peggy aamukanoteeraamassa.

Rantavaelluksella oli välillä syvempääkin kohtaa... :)


Fizi näyttää samalta kuin mainoskuvissa... ja ei näytä. Kun maata katsoo lomaresortista käsin ollaan palmufizissä. Kun Fiziä katsoo resortin ulkopuolelta, voidaan olla yhtä lailla Keralassa Etelä-Intiassa. Intialaiset ovat vahvasti läsnä katukuvassa ja ja hindi on yksi maan virallinen kieli. Britit toivat siirtomaavalta-aikaan tänne paljon intialaisia työläisiksi sokeriruokopelloille ja sitä kautta intialaistivat Fizin.
Meille sopii hyvin myös tuo palmufizi... ja ohjelmassa onkin sellaisia aktiviteettejä kuin palmuilu, kanoteeraus, snorklaus, rantavaellus, uiminen, uima-altailu ja sillä lailla... taitaa joku ottaa gintoonikinkin altaalla. Mutta jotta ei ihan seuramatkailuksi mene vaikka onkin mennyt, niin teemme ecopark retken liftaamalla. Kyydit onnistuvat vähintäänkin hyvin. Lähimarketin johtaja vie meidät hyvinä asiakkaina omalla vanillaan Ecoparkkiin ja bussi osuu sopivasti kohdalle matkalla takaisin. Yksi aito suomalainen 'rantapummikin' löytyy bussista ja maksattaa minulla matkansa... :)

Fizin ecoparkissa ecointa taitaa olla nimi. Mutta nimestä riippumatta paikka on hyvässä pidossa ja maan flora ja fauna hyvin esillä. Ja sademetsäpuistossa etenemme siloisilla lankkujalkakäytävillä. En yllättyisi suuresti vaikka joku päivä täältä löytyisi sademetsässä itsestään liikkuva jälkakäytävä, sellainen mitä kaikilla isoimmilla lentokentillä on. Dubain imagoon sopisi myös hyvin katettu sademetsä jossa jalkakäytävä kuljettaa kävijäänsä. Heli ja Harri ovat toisen rantalomapäivämme reippaimpia ja lähtevät päiväksi purjehtimaan ja purjelaivasnorklaamaan.


Seppo ja Sepon paras uusi kaveri.

Pekka ja Pekan paras uusi kaveri... no uusi kaveri ainakin.

Pinnan alta.







maanantai 7. huhtikuuta 2014

Tongalainen Sunnuntai

Tongalaista kirkkomuotia... kaislamatto eli Tavala kuuluu Tongalla miehen perinneasuun ja sunnuntaiasuun. Ken vasemmalla tosin lainasi omansa tänään Ramille oikealla. Ms Sinikan vieressä Seppo ja Vesa.

Tongalaista pyhäruokaa, Luuta. Luu-nyyttejä valmistamassa Pau, Eija ja Sinikka.


Toinen aamumme Tongalla on sunnuntai <=> Tonga on kiinni. Mutta ei kuitenkaan ihan kokonaan. Jokainen kirkko on auki... tongalaiset ovat uskonnollista väkeä. Jeesus on täällä Sisu ja erilaisia Sisun seuraaja lahkoja on 14. Metodistit ja mormonit ovat suurimmat ryhmät. Ja koska kaikki tongalaiset menevät sunnuntaisin kirkkoon niin tietysti mekin menemme. Pukukoodi on casual. Pastori toivottaa puhessaan overseas vieraat lämpimästi tervetulleiks ja asettaa meidät eturiviin. Siitä ei sitten oikein kehtaa olla menemättä ehtoolliselle uskosta riippumatta. Mutta ei se ehtoollinen turistia pahenna jos ei turisti ehtoollista.
Kirkonmenojen jälkeen seuraamme tongalaista perinnettä ja keräänymme Luu-lounaalle paikallistietäjämme Kenin ja hänen vaimonsa Paun kotiin. Luu ei tongalaisesta näkökulmasta ole luu vaan pyhäpäivän päivällinen. Luu on nyytti. Tarolehden sisään pilkotaan lihaa ja vihanneksia. Täytetään kookosmaidolla ja uuniin. Perinteisesti maakuoppaan. Tarolehti antaa vähän ekstra kutinaa yhden jos toisen kitalakeen, mutta muuten luu on erinomainen. Salaattina OtaIka, joka kalanpalasia, raakoja, tonnikalasta ja miekkakalasta kookosmaidossa kurkun ja tomaatin kera. Yam :) ... Ota Ika myös tongalainen perinneruoka.

Sunnuntain loppu sitten turistitapaan. Ken ja Pau johdattavat meidät upeaan laguuniin jonne kukaan ei eksy vahingossa... uintia, snorklausta ja auringonottoa. Ei paha sekään... :) ... illalla Sisulliset menot jatkuvat Nuku'alofan kaduilla eikä yksikään ravintola ole auki. Hotellimme ravintola armollisesti sen verran, että lähmittävät meille pakastepitsat. Tongalla kun työnteko on sununtaisin lailla kielletty!

Ken viemässä meitä salarannalle... Kenin Hiace oli välillä pulassa eilisen sateen liukastamilla metsäpoluilla.

Isäntäparimme Ken ja Pau.

Snorklausta, snorklausta ja snorklausta... :)




Fiji - Tonga

Air Vanuatun siivin Fijille.

Suvan hotellimme ei ollut mitenkään pahassa paikassa... :)

Fijiläistä koralliriuttaa ilmasta katsottuna.

Tongan saarikierrosella vähän satoi, mutta sellaista sattuu matkoilla. Yllä tongalaista sateenvarjomuotia. Leenalla, Martinella ja Eija Taro-lehtivarjot. Vesalla klassinen banaanilehtivarjo.

Ja Helillä ja Harrilla olikin sitten ihan pro sadevarustus. Selvästi matkustaneet ennenkin... :)

Minä en ole vielä päässyt ihan tähän mihin Pena, että Martine pitäisi aina sateenvarjoa kun kuvaan... :D


Vanuatulta matka jatkuu Air Vanuatun siivin Fijille ja sen Nadiin. Fijilla lennot keskitetty kätevästi kahdelle kentällä... Nadiin ja Suvaan. Välissä 200km ja 4h. Ja  meidän jatkolento lähtee Suvan kentällä seuraavana päivänä. Olin varannut yöpymisen rantakohteesta Nadin päästä mutta pari päivää aikaisemmin tulin siihen tulokseen, että ei toimi kuten ei olisi toiminut. Jatkoyhteys Nadin kentältä Suvaan sen sijaan toimi loistavasti. Viimeiseksi leimatusta Pekan passista ehti tuskin muste kuivua kun express-bussi teki jo lähtöä kentältä Suvaan. Neljä tuntia myöhemmin sama bussi pudotti meidät kyydistä Suvan laitamailla hotelimme portilla.

Tämä ensimmäinen Fiji käynti vain yksi yö. Teemme sen jälkeen 3 yön Tonga retken ja takaisin Fizille. Tongalla kiinalaiset valtaavat yhä enemmän jalansijaa, mutta katukuva edelleen tongalainen ja kiinalaisia näkyy yllättävän vähän mutta kaupan kassalla yhdeksällä kymmenestä. Tongan pääkaupungissa Nukualofassa jako kahteen. Sinkut omaan sinkkutaloon ja pariskunnat pikku Italiaan. Sinkkutalon isäntä Ken osoittautuu löydöksi sarjassa paikallisoppaat ja paljolti sen vuoksi, että Ken ei varsinaisesti ole paikallisopas. Mutta erittäin posotiivinen paikallinen joka tietää Tongasta kaiken. Seuraavana päivänä Ken pyöritääkin ryhmäämme ympäri kuningaskuntaa. Kyllä kyllä, Tonga on ainakin toistaiseksi itsenäinen kuningaskunta joka ei joutunut siirtomaavallan aikaan kenenkään alistamaksi. Nyt tosin Kiina näyttää ottavan vallan rahalla. Kuningas on kovastikkin kallellaan avokätisten kiinalaisten suuntaan. Saa sii kuinka siinä käy... tongalaiset eivät ole tuosta yhtälöstä lainkaan riemuissaan.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Port Vila | Vanuatu

Kalanpiirtäjä!

Jii haa ... täältä tullaan Blue Lagoon!

Seppo näyttää mallia miten Cava hörpsästään.

Päivällinen tanssii ja soi kirjaimellisesti.


Vanuatu? Jotakin sellaista kuin kuvitella saattoi tai sitten ei... ehkä enemmän kuitenkin mitä kuvitella saattoi. Sitä en tiennyt, että Vanuatu on vapautunut Ranskan ja Englannin vallan alta niinkin hiljattain kuin 1980... ja että ranskalla pärjää siinä missä englannillakin, mutta muuten Vanutu vastaa kuviteltua. Palmut huojuvat kuten kuuluu ja sää on trooppinen kuten kuuluu. Ohjelmassa uima-altailua, saarikierrosta, snorklailua, laguuniuimista... ja hyvää ruokaa tietty.
Hauskin paikka oli ehkä kilpikonnafarmi, jossa kasvatetaan ja palautetaan luontoon kilppareita. Niitä uiskenteli farmilla kahvikuppilautasen kokoisesta kahvilapöydän kokoisiin ja kaikkea siltä väliltä. Snorklaus on tietty yksi päätekeminen Vanuatussa. Niin ikään näyttää siltä, että paikalliset tarjoilevat mielellään ulkomaan ihmeille cavaa osana tanssiesityksiä niin päivin kuin illoin. Ja pitihän sitä maistaa tietty vaikka cava näyttää enemmän tai vähemmän kuralammikkovedeltä eikä makukaan ole siitä kaukana... :) ... cava sopii myös puudutusaineeksi hammaslääkäriin. Puuduttuvan vaikutuksen tuntee heti pienestäkin kupillisesta.

Yksi hauska Vanuatulainen perinne on 'no pig no woman'. Eli jos täällä haluaa naimisiin, niin kunnon sika tai miellellään kaksi pitää olla antaa tyttären isälle.  Täällä harrastetaan myös sitä aitoa alkuperäistä benji-hyppäämistä... liaanit nilkkoihin ja bambutornista alas. Kukaan ryhmämme pojista ei kokeillut.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Honiara | Solomon Islands




Sen siitä saa kun matkustaa liikaa... tai ainakin tarpeeksi. Vasta istuessani Tyynen Valtameren yllä Solomon Airlanesin kyydissä, tulee tunne että olen ulkomailla. Eikä se tunne vähene yhtään laskeuduttuamme Honiaraan. Päin vastoin. Matkalla lentokentältä keskustaan tulee nopeasti selväksi että emme ole Tyynen Valtameren turistikeskuksessa numero yksi. Emme turistikeskuksessa lainkaan :)
Honiarassa on myös iloinen 'perhetapahtuma'... koko ryhmä koossa. Etujoukko, Peggy, Eija, Vesa ja Pena ovat ottaneet alkutuntumaa Tyynen Valtameren koralleihin viettämälllä snorklaus- & retkipäivän paikallisten expattien kanssa. Hotellimme edustalla ei varsinaista snorklausmahdollisuutta, mutta se on rannalla kuitenkin ja uima-allas palmujen alla. Itseasiassa hotellialue poikkeaa runsaastikkin itse kaupungista, joka tuo mieleen Papua Uuden-Guinea Port Moresbyn. Suuri ero kuitenkin että Honiara on turvallinen myös valkonaaman yksin kävellä. 

Noin 60000 asukkaan Honiarassa nähtävyydet eivät ole mahdottoman suuria. Löytyy kuitenkin sympaattinen kansallismuseo, jossa erittäin avulias ja tietävä johtajatar. Kaupungissa ja sen ympäristössä on myös useita toisen maailmasodan aikaisia muistomerkkejä. Japani ja USA taistelivat täällä tosissaan. Lentäisinkö lomalle pelkästään Solomon Saarille? En. Mutta osana suurempaa kokonaisuutta erittäin mielenkiintoinen. Suosittelen jos kuljet kulmilla... tai täälläpäin kuuluu varmaan sanoa, että jos lentelet kulmilla... :) ... 1978 Englannin vallan alta itsenäistynyt Solomon Islands käsittää yli 900 saarta 1600km pituisella alueella.



sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Brisbane | Australia



Brisbane... ei niin paha paikka. Eli omia aikojaan ennen matkan alkua Brisbaneen tulleet Eija, Peggy, Vesa ja Pena ovat Solomon Saarilla kuten suunnitelma oli. Me loput 9 jäimme pariksi extra yöksi Brisbeneen, koska myöhästyimme Brisbane - Honiara lennolta 1 tunnin. Siiheen syynä, että Malesia Airlanesin lento Pariisista Kuala-Lumpuriin oli 7 tuntia myöhässä, jota myötä menetimme suoran yhteyden Brisbaneen ja seikkailu Syndeyn kautta aiheutti myöhästätymisen. Ja kun tuonne Solomon Saarille ei mene kuin yksi lento joka toinen päivä... että sillä lailla... :)


Mutta pahempia paikkoja jäädä koneesta on kuin Brisbane. Tänään ohjelmassa oli jokiristeilyä taidegalleriaa, olut panimoa. Tullessamme radion sinfoniaorkesteri tervehti meitä pääkadulla. Illalla paikallinen Hamina tattoo 'jyräsi' jokirantapuistossa. Vaikuttavin kokemus täällä kuitenkin kiinalaisen Cai Guo-Qiangin näyttely 'Falling Back to Earth', modernin taiteen museossa. Jos osuu jossakin kohdalle niin poikea. Tämä Brisbane vähän kaukana pelkästään yhtä näyttely ajatellen.  



lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kuala Lumpur | Malesia


Yap...

... eli mitä Vesallekin juuri laitoin sms, niin Sydneystä Brisbaneen on olemassa 0805 lento. Ongelma matkatavarat. Eivät suostu re-bookaamaan meitä sille koska meillä on matkatavarat. Yllättäviä matkustajia... matkatavarat ja kaikkea... :)  Ilman yes. Vänkäsin itte myös herra riibuukkaajan kanssa, mutta ei kun ei. Mutta laitan tagit varuilta jos pääsette vielä jossakin kohtaa antamaan ne Quantasille... lähestyn heitä myös meilitse. Koitamme myös Sydneyssä kiirehtiä... pieni ongelma on se, että pitää vaihtaa terminaalia mutta saa sii...

... eli pidetään peukkuja ja varpaita niin kauan kuin toivoa. Jos niin käy, että ei ehditä. Niin voitteko kysyä onko maanantain koneeseen tilaa? Tulemme sitten sillä ja teitä ohjeistetaan etänä. Eli pidetään matkaohjelmasta kiinni... Hotelli Honiarassa on

Solomon Kitana Mendana
Mendana Avenue
Honiara
+67720071

... sieltä löytyy huoneet niin Lehtomäki Vesa kuin Tikkanen Pentti nimillä...

... silla lailla... osa porukasta shoppailemassa jossakin päin lentokenttää, joten en saa nut kaikkia tägejä, mutta nämä nyt. Eli ...

Pekka Peltomäki
0232556655

Pulkkinen Harri
0232555234

Ruotsalo Peter 
023255541

... ja sille lailla... 


T. Peter :)

torstai 27. maaliskuuta 2014

Pariisi | Ranska



Terve Peggy, Eija, Pena ja Vesa...

... eli pientä säätöä... lento myöhässä ja menetämme jatkot... uusilla lennoilla saavumme Brisbaneen 29.3 aamulla kello 0935. Lento QF512 Sydneystä... eli 20 min Brisbane - Honiara lennon lähtöajan jälkeen...

... tarkoittaa sitä, että teillä neljällä (Eija, Peggy, Pena ja Vesku) on 7 huonetta käytössänne... mutta yes. Huoneet on maksettu, joten teiltä kenenkään ei pitäisi periä mitään. Jos kysyvät missä se Mr. Peter, jonka luottokorttia käytetty, niin sanokaa että Pariisi - Kuala Lumpur lähtö 7h myöhässä ja sitän myöten Mr. Peter ja muut kaverit ei tule kun Syndeyssäkin pitää käydä... :) ... se nopein vaihtoehto päästä sinne ...

... ja sitten tullaan tärkeimpään... Solomon Airlanesille on toimisto Brisbanen kentällä (ainoa toimisto Australiassa)... laitan sinne meilin myös, että tietävät mutta kun tulette kentälle 29.3 aamulla, niin voitteko pyytää kauniisti krokotiilin kyyneleitä vuodattaen, että varsinkin se ryhmän osa joka myöhässä on säästänyt 10 vuotta joka pikkupikku roposen, että pääsi kerran elämässää käymään Solomon Saarilla. Ja nyt kun melkein kohdalla niin... nii in... sniif sniif. Jos Peggy ja Eija vuodattavat kyyneleitä ja Pena Ja Vesa koittavat lohduttaa murtuneen näköisinä... :)

... mutta niin tai näin niin te menette. Meillä Solomon Airlanes varaukset...

8U7W5L ... tämän alla
Kallio Leena
Lehtomäki Eija
Lehtomäki Vesa
Pulkkinen Harri
Taskinen Mauri
Vesterinen Heli

X2VTEK ... siinä
Balzani Martine
Hakkarainen Sinikka
Lempinen Peggy
Peltomäki Pekka
Ruotsalo Peter
Tikkanen Pentti
Turunen Seppo

... jos emme pääse tuohon, niin tulemme jollakin tapaa perässä. Meillä kuitenkin Honiarassa 3 yötä, niin sillä aikaa ehditään kokoontua... ja yes, täällä tunnelma hyvä. Nyt Pariisissa lentokenttähotellissa lounas aperatiiveillä... palataan...

T. Peter :)

ps. tässä myös Solomon Airlanes toimisto-osoite

Administration : Solomon Airlines, Level 1, International Terminal
Brisbane Airport, Eagle Farm, Queensland, 4007
Tel : (AUS wide) 1300 894311
Tel : (outside AUS) (61 7) 3860 5883
Fax : (61 7) 3860 4351
email : reservations@flysolomons.com




maanantai 24. maaliskuuta 2014

Helsinki | Suomi


Se alkaa olemaan kohta pakkaamista vaille. PeterPanMaailma2'n ensimmäinen saaristoretki, joka kulkee reittiä; Australia, Salomon Saaret, Vanuatu, Fiji, Tonga, Fiji, Samoa, Uusi-Seelanti. Omaan lähtöön on kaksi päivää ja varsinainen matka alkaa Brisbanesta 4 päivän kuluttua.